Uutiset

25.10.2020Pyhäinpäivän iltakirkotLue lisää »24.9.2020Kirkkovaltuuston päätöksiäLue lisää »19.8.20201. luokkalaisten siunausLue lisää »

Facebook

Seurakunnan facebook-sivuilta löytyy videoina Sanavartti - hartauksia kirkosta.

Saarna-ajatuksia pääsiäiseen

Sunnuntai 12.4.2020 - Riitta Valtokari


Saarna-ajatuksia pääsiäiseen

Joh. 20: 1-6

                        Sapatin mentyä, viikon ensimmäisenä päivänä Magdalan Maria tuli jo aamuhämärissä haudalle ja näki, että haudan suulta oli kivi siirretty pois. Hän lähti juoksujalkaa kertomaan siitä Simon Pietarille ja sille opetuslapselle, joka oli Jeesukselle rakkain, ja sanoi heidät tavattuaan: ”Ovat vieneet Herran pois haudasta, emmekä me tiedä, minne hänet on pantu.” Pietari ja se toinen opetuslapsi lähtivät heti juoksemaan haudalle.
    Miehet menivät yhtä matkaa, mutta se toinen opetuslapsi juoksi Pietaria nopeammin ja ehti haudalle ensimmäisenä. Hän kurkisti sisään ja näki käärinliinojen olevan siellä, mutta hän ei mennyt sisälle. Simon Pietari tuli hänen perässään, meni hautaan ja katseli siellä olevia käärinliinoja.

Juoksijoita tuona aamuna riitti. Jo aamuhämärissä tuli Magdalan Maria. Hän näki. Kivi oli poissa. Miten se on mahdollista ja miksi?   Sitten Maria pisti juoksuksi. Jo pelkästään se, että kivi oli siirretty, pani hänet liikkeelle. Tästä on kerrottava muille. Ehkä Maria oli ollut läsnä, kun kivi oli laitettu paikalleen. Hän oli ollut ristin juurella. Hän tiesi, ettei kivi niin vain liikahda mihinkään. Maria ei katso hautaan. Oliko hän niin järkyttynyt? Kauhuissaan. Ihmeissään. Peloissaan.

Ja sitten taas juostiin. Takaisin haudalle. Maria, Pietari ja toinen opetuslapsi lähtivät juoksuun kohti hautaa. Kun on kysymyksessä suuri asia, sitä ei voi toimittaa rauhaisasti. Se vaatii kiiruhtamista. Sydän hakkaa, kädet hikoilevat, hengästyttää ja mielessä sinkoilee tuhat ja sata ajatusta.

Saapuessaan haudalle Pietari menee sisään hautaan.  Painoiko Jeesuksen kieltäminen hänen mieltään? Ruumista he eivät löytäneet. Haudassa oli vain jäljet ruumiista. Käärinliinat.  Jeesus oli poissa. Mutta hänen hautavaatteensa olivat niillä sijoillaan, johon Herra oli laskettu. Ne makasivat paikallaan. Jeesus ei. Ylösnousemusihme oli juossut ennen heitä.

Juoksijoita tuona aamuna riitti. Aivan ensimmäinen juoksuvuoro. Kenen se oli?  Jumalan. Mitään ei voi tapahtua, ellei Jumala itse tee ensimmäistä siirtoa. Ensimmäistä juoksua.  Ensimmäistä toimintaa. Se on aina Jumalan. Me emme voi synnyttää mitään hengellistä itsessämme.  Minkäänlaista uskoa meissä ei synny ja elä, ellei Jumala ole ensin saapunut paikalle. Hän käy edellä. 

Meidän sydämeemme, jotta siellä syntyisi ylösnousemususko. Herra elää!

 


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini