Uutiset

20.8.2014VapaaehtoistyöhönLue lisää »

Facebook

kirkko_torni.jpgKirkko

Käyntiosoite: Keskustie 6

Alavieskan seurakunta itsenäistyi 1879 Suur-Kalajoen emäseurakunnasta. Kappeliseurakunnaksi Alavieska oli muodostettu 1782.

Alavieskan ensimmäinen kirkko rakennettiin 1651 Kalajoen rannalle niin kutsutun Tikkakosken partaalle, missä nykyisin sijaitsee seurakunnan toinen hautausmaa. Kirkko remontoitiin perusteellisesti 1733 - 38, jolloin rakennettiin myös tapuli.

Kuitenkin jo vuonna 1787 kirkko todettiin korjauskelvottomaksi. Uusi kirkko rakennettiin 1795 jokirannasta hiukan ylemmäksi, niin kutsutulle Huhtamäelle , mikä on nykyisenkin kirkon paikka. Tämän kirkon rakensi tunnettu kalajokinen kirkonrakentaja Simo Jylkkä-Silvén. Kirkkoon sopi noin 800 henkilöä ja sen nähtävyytenä olivat vanhasta kirkosta siirretyt Erik Westzynthius vanhemman (1711 - 55) maalaukset. Myös kellotapuli siirrettiin tässä yhteydessä Tikkarannasta nykyiselle paikalleen.

Toukokuun 2. päivänä 1916 tuli yllättäen ajankohtaan varhainen ukonilma. Salamanisku sytytti kirkon palamaan ja hyvin lyhyessä ajassa se paloi maan tasalle: vain kattokruunut ja seinälampetit pystyttiin pelastamaan. Pienten palovakuutusrahojen turvin rakennettiin väliaikainen "lautakirkko," joka palveli kirkkona peräti kolmekymmentä vuotta.

Uutta kirkkoa ryhdyttiin todenteolla suunnittelemaan vasta 1938. Piirustukset tilattiin oululaiselta rakennusmestari J. Karvoselta, joka hiukan aikaisemmin oli oli suunnitellut Saloisten kirkon. Rakennustyö alkoi syksyllä 1939, mutta sodan syttyminen katkaisi työn. Välirauhan aikana kirkkoon saatiin vesikatto. Sodan loppuvaiheessa keskeneräinen kirkkorakennus toimi Utsjoelta ja Lumivaarasta tulleiden evakkojen tavaroiden säilytyspaikkana. Sodan jälkeen oli puutetta rakennustarvikkeista, joten vasta 19.12.1948 vietettiin Alavieskan nykyisen kirkon vihkiäisjuhlaa.

krusifiksi.jpgMonien puukirkkopalon kokeneiden seurakuntien tapaan kirkon seinärakenteet tehtiin tiilestä. Pohja on suorakaiteen muotoinen, eteläpäässä on kellotorni. Alttaritaulun paikalla on puuveistos, krusifiksi, jonka teki kirkon valmistumisvuonna maanviljelijä Hugo Kähtävä, Kähtävänkylältä. Tarinan mukaan hän lainasi kirkon rakennustyömaalta kolme talttaa ja aloitti työn. Vuonna 1938 tämä lahjakas itseoppinut taiteilija teki kirkon kuoriosan kaiteen päällä olevan Hyvä Paimen -veistoksen (v. 1983).

Kirkon muotorakenne on perinteinen: kenenkään ei tarvitse kysyä, mikä rakennus seisoo keskellä kylää kertomassa jo olemuksellaan ja kelloillaan ikuisista arvoista. Alavieskalaiset pitävät suuresti koruttomasta ja lämpimästä kirkostaan, joka toimii samalla seurakunnan siunauskappelina.

Hannu Kinnunen

(kirjasta "Kala- ja pyhäjokilaakson kirkot," toim. Ismo Hannula, 1995)

Kirkossa on 18 äänikertaiset Kangasalan urkutehtaan v.1948 valmistamat urut. Kirkkoon sopii n. 350 henkilöä.

Ulkomaalaus, eteinen, WC:t, invaluiska, sammutin- ja hälytyslaitteistot sekä sakastin alla oleva krypta tehtiin vuonna 1991.

Kirkkoon tehtiin homeremontti vuosina 2000 - 2001, jolloin se maalattiin kokonaan sisältä.

Kirkonkellojen tekstit

1.

"Iumalalle olcon cunnia corkeudesa"

Alawiescan cappelin palwelluxexi walattu wuonna MDCCXXXIX (=1739) Gehr.Meyer

"Tulcat cumartacam ja polwillem langetcam ia mahan laskecam Herran meidän luojam eteen" Ps 95 v 6

2.tapuli.jpg

"Tulkaat veisatkaamme kiitosta Herralle" Ps 95:1

Wuonna 1911 oli hiippakunnan piispana J.R. Koskimies ja Alavieskassa kirkkoherrana J.A. Sarkkila, lukkarina M.Hahtola, kirkkotalon hoitajana H.Jutila, suntiona M.Eskola.

Tämä kello on valettu Alavieskan kirkolle Pohjanpalon veljesten tehtaassa Ykspihlajassa 1911.

3.

Lokomo, Tampere 1921

 

Alavieskan seurakunta

- Saarnahuonekunta 1733

- Kappeliseurakunta 1782

- Itsenäiseksi seurakunnaksi 1879

 

Vakinaiset kirkkoherrat:

- August Laaksonen 1902 - 1907

- Juho A. Sarkkila 1908 - 1920

- B.G. Einar Borg 1922 - 1937

- Onni Kena 1938 - 1944

- Leevi Kinnunen 1945 - 1970

- Aarto Pirinen 1970 - 1979

- Tapio Saunanen 1980 - 1984

- Hannu Kinnunen 1985 - 2010

- Eija Nivala 2010 -